Magmaa ja maanjäristyksiä

Tuliperäisellä toiminnalla eli vulkanismilla tarkoitaan sitä, kun maansisäinen kuumuus purkautuu magmana eli sulanana kiviaineksena. Laava ,eli maan pinnalle virrannut magma, jähmettyessään muodostaa tulivuoria. Vulkaanisiin ilmiöihin kuuluu tulivuorien lisäksi vulkaaniset kaasupurkaukset ja kuumat lähteet.

Tulivuoria on kahdenlaisia

1. kerrostulivuoria eli ne muodostuvat päällekkäisistä vulkaanisen tuhkan ja laavan kerroksista. Esiintyvät tyypillisesti mannerlaattojen saumakohdissa, erityisesti alityöntövyöhykkeillä. Muodoltaan nämä tulivuoret ovat korkeita ja kartiomaisia. Kun kerrostulivuorien sitkeä laava muodostaa kraaterin eli purkausaukon suulle kovan kuoren tai "laavatupin" , sen alla magman ja vulkaanisten kaasujen paine pääsee kohoamaan ja lopulta paine räjäyttää "laavatupin" tieltään. Silloin vulkaanista tuhkaa ja kaasuja nousee korkeammalle ilmaan ja tulivuoren ympäristöön leviää vulkaanista tuhkaa ja pieniä jähmettyneitä vulkaanisia kiviä ja suurempia laavakimpaleita. Purkauksen jälkeen maahan satava tuhka jähmettyy useimmiten kevyiksi kiviksi. Vanhempi vulkaaninen tuhka on suotuisa alusta viljelylle ja sen vuoksi usein tulivuorien juurilla asustelee paljon ihmisiä.
2. Kilpitulivuoria eli ne muodostuvat basalttisista, emäksisestä laavasta joka on helposti juoksevaa ja nopeasti virtaavaa. Nämä tulivuoret ovat loivarinteisiä ja laakeita ja ne syntyvät mereisten laattojen saumakohtiin tai kuumien pisteiden päälle. Näiden tulivuorien purkaukset ovat melko rauhallisia ja niitä tapahtuu vain, jos vettä pääsee purkautumiskanavaan. Purkauksissa ei yleisimmin vapaudu tuhkaa,mutta laavaa voi suihkuta tuliverhoina maanpinnan yläpuolelle.

Maanjäristys

• tapahtuu, kun kallioperään varastoitunut jännitys ylittää kiviaineksen lujuuden 
• yleisimmin maanjäristyksiä tulee litofäärilaattojen reunoilla, mutta järistyksiä voi yhtä hyvin olla keskellä laattaakin
• kun laatat eivät pääse liikkumaan tasaisesti toistensa ohitse tai alitse, ne jumittuvat kiinni toisiinsa,laattojen väliseen jännitykseen ja sen nousemiseen vaikuttavat se mitä voimakkaampi niiden välinen liike on ja mitä pidemmäksi aikaa ne lukkiutuvat/jumiutuvat toisiinsa. Lopulta kallioperä antaa periksi ja murtuu ja jännitys vapautuu maanjäristyksessä
• pitkittäiset P-aallot eli primääriaallot etenevät maankuoren sisällä ja ne ovat hitaampia kiinteässä kalliossa ja nopeampia syvällä maan sulassa vaipassa
• poikittaiset S-aallot eli sekundääriaallot eivät läpäise sulia kerroksia maan sisällä ja ne ovat lähes puolet hitaampia kuin P-aallot
• on olemassa myös L-aaltoja jotka ovat pinta-aaltoja ja ne ovat melko hitaita, mutta ne aiheuttavat pahimmat tuhot. Niiden avulla voidaan määritellä tarkka järistyskeskus ja sen voimakkuus